sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Mimicon 2016

Mimicon! Mikkelissä Konsertti- ja Kongressitalo Mikaelissa, 28-29.5. Mimicon järjestettiin nyt neljättä kertaa, mutta meiän seurueelle tää oli ensimmäinen kerta Mimissä. Cosvisionin tapaan tää oli "ajetaan ees-taas"-con. Tietysti mun ja kaverini piti uutta conia testatessa myös käydä testaamassa kisalavat... Pukukilpailuun siis päädyttiin. :D

Lauantaina herätys aikaseen, kampetta niskaan ja autoon kohti Mikkeliä. En pukenut cossia päälle automatkaa varten, mutta tein osan maskeerauksista valmiiksi. Olin siis menossa kisaamaan Count Dookulla, mikä oli täysin uusi puku hetkeen. Olin kunnon kiukkuperse ku mikään ei meinannu aamulla onnistua. Ensin piilarit kiusas mua ja sit meikit kusi ja lopuksi vielä peruukki oli yks perse. Mut Mikaeliin kumminkin löydettiin ja hetken odottelun jälkeen päästiin jopa sisälle ja rannekkeet käteen. Infon kautta pukkariin laittamaan pukua päälle. Oli ihan kiva huomata, että parran ku olin saanu liimattua kiinni, niin puhuminen oli hyvin vaikeaa. Paljoa ei pystynyt suuta aukomaan ilman, että parta meinaa lähteä irti. Sainpahan olla kunnolla in character, ku eihän Dooku nyt hymyile. ;D

Automatkalla oli hauskaa >:<<<<< irvistelin kakaroille.

Maskeeraus done!

All done!

Pakollinen selfie ennen tuomarointia

Puku päällä. Kohti kuvausta ja sen jälkeen tuomarointiin. Kuvauksissa oli vaan vähän jännä paikka, ku aiemmin ei ollu kerrottu, että tarvitsee kolme poseerausta. No öö... miten poseeraat hahmolla kolmesti, joka on erittäin vähäeleinen ja vain on supercool ja supervillain? Hieman olin confused ja niin oli kuvaajatkin, mutta muutama hyvä saatiin ja niillä mentiin. Tuomaroinnin jälkeen käytiin kahvilassa vähän nappaamassa purtavaa, minkä jälkeen pukkarit kutsui pukuja korjailemaan. Tai lähinnä mun piti korjata mun parta ku se halusi irrota. Fiksailujen jälkeen mentiin ulos vilvottelemaan, minkä jälkeen olikin jo aika lähtä valmistautumaan itse kisaa varten.

En ollu ottanu minkäänlaisia suurempia paineita tästä kisasta, lähinnä lähdin hakemaan vähän lisää lavakokemusta. Kyl se silti hieman jännitti mennä lavalle, mutta sehän vaa kuuluu asiaan. Lisäksi siellä oli ehkä maailman mahtavin sisäänheittäjä, jonka jälkeen ei kyllä enää jännittäny yhtään mennä lavalle. Mut se, mikä siellä odotti yllätti mut täysin. Nimittäin yleisö! Herranjestas mikä mylvintä ja hurraus ku mä menin lavalle! O_O Jengi niinku sekos ihan täysin ku mä eeppisesti kävelin lavalle! :D Tuntu tosi hyvälle. En sijoittunu kisassa, mut ei se kyllä yllättänytkään ja olin silti suoritukseeni tyytyväinen. 

(c) Nina Honkanen
Jo toistamiseen huomaan, että mä en osaa mennä siihen merkityn X:n kohdalle! Cosvisionissa 2014 oli sama minkä huomasin jälkikäteen :'D Handlaan näköjää nää jutut...

Kisojen jälkeen käytiin purkautumassa cosseista ja lähdettiin kohti Hesburgeria syömään ja siitä takaisin kotia kohti. Mun piti alunperin mennä kaverille yöksi, jotta seuraavan aamun lähtö olisi helpompi, mutta mulle iski niin kova päänsärky, että pelkäsin migreenin iskevän. Päätin sit mennäkin kotiin nukkumaan, koska musta ei ois ollu mitään iloa tai seuraa kaverilleni. Kotiin päästyäni napit naamaan ja nukkumaan... heräsin yhdeltä yöllä täysin virkeänä. Kolmen aikaa muistaakseni sain sit unta uudestaan. Jes.

Sunnuntaina ei paljoa tullut tehtyä. Piti alunperin cossata, mut aamulla oli sellanen fiilis, ettei yhtään jaksa. Menin siis jälleen omissa vaatteissa ja toimin hovikuvaajana Elsalle. 
Tänään käytiin kyllä parit luennot kuuntelemassa. Lapsuuden traumoja ja vähän vampyyritarinoita. Oikeastaan siinä olikin sit kaikki mitä tehtiin. Taas Hesburgerin kautta kotiin. :D Kotona sit taas oli ihan tylsää ja tyhmää ku oli ihan yksin eikä kauheesti ihmisiä ympärillä.

Luennollaaaa.

Oma suosikkini shootistamme.

Näiden siivittämänä sit päätänkin tän merkinnän. :D Stay tuned~

lauantai 2. heinäkuuta 2016

Cosvision 2016

Mä huomasin, että mun viimesimmästä blogimerkinnästä on _hieman_ aikaa... Aattelin, että ku oon kumminkin käyny täs nyt muutamassa conissa, nii kirjottaisin jokasesta ennen seuraavaa conia edes jotain... Tosiaan; Cosvision. Let's begin.

Cosvision, 23-24. huhtikuuta, Hämeenlinna, Verkatehdas

Kuten aiemmassa merkinnässä mainitsin, niin Cosvisionissa itselleni tärkein osio oli esityskilpailu. Kisa käytiin kumminkin vasta sunnuntaina, joten lauantaina oli aikaa hengailla. Olin lauantain omissa vaatteissani ja toimin kaverini hovikuvaajana, hänen cossatessaan Honokaa Labu libusta (Love live! se vissii oikeesti on...) ja Monaa kuvasin Mystikkona :) Käytiin Rimpun luento ja cossikisat kattomassa, minkä jälkeen lähdettiin ajelemaan kotiin. Tosiaan siitä erikoinen con-reissu, että molempina päivinä ajettiin ees-taas eikä majotuttu con-paikkakunnalla.

Sunnuntai sitten olikin se pääpäivä mulle! Ihme kyllä nukuin yön todella hyvin, enkä pahemmin jännittänyt, vaikka kisaamaan menossa... vieläpä esiintymään! Porukat kuskas mun lavapropit ja mut Hämptöniin, koska kaverini kyytiin ne ei ois mahtunut. Assarini Monan tapasin aamulla Verkatehtaalla, josta sitten yhdessä roudattiin mun lavapropit ja ihan kaikki bäkkärille ja ruvettiin kasaamaan niitä. Samalla mä myös yritin rauhottua ja kasata itteäni. :'D Onneks Mona oli tukena! Lavaharkat. Joo, olin vissiin vähän stressiperse ku saatoin olla vähän hankala, mut pyysin kyl tekniikalta anteeksi... ei siitä sen enempää. Kuitenkin harkat saatiin ajettua läpi ja ne meni hyvin. Itse kisan alkuun oli niin vähän aikaa (ja bäkkäriltä näki ruuduista, että itse con-alueella ei ole ketään...), että päätettiin jäädä bäkkärille hengaamaan ja odottelemaan kisan alkamista.

Tunnelmat just ennen kisaa! O_O
Olin toisena vuorossa ja jännityskin alkoi nousta aika mukavasti. Viimein mun vuoro tuli ja ku mun alkuvideo lähti pyörimään, niin muutama syvä hengitys siinä ja ei kun lavalle. Kaikki sujui niin kuin pitikin ja esityksen lopussa kun juoksin Tardikseen sisälle (missä Mona odotti mua ja auttoi avaamaan oven) ja tajusin, että selvisin alusta loppuun kunnialla, niin halasin Monaa ja melkein siinä itku pääsi. Olin vihdoin päässyt eroon lavakammosta ja aiemmista traumoistani. Sain myös yleisöltä niin kovat hurraukset, että jäi tosi hyvä mieli. Tuomareiltakin sain vain hyvää palautetta, erityisesti lipsyncasta pitivät ja yksi tuomareista oli luullut, että lavalla on ammattilainen.... juuh :'D Kisan jälkeen sain tosi monelta niin hyvää palautetta, että ois tehny vaan mieli itkeä. :D Tuntu niin hyvältä, ku oli stressannu niin pitkään ja kaikki ikävät muistot taustalla.

Kivasti kans kuvia oon saanu esityksestäni ja sen jälkeen. Niitä tähän: 

creditsit J-Kameko, Timo Virtanen, Emilia Lahtinen ja Mikael Peltomaa

Handlaan mun ilmeet.

Atraxi, jolla näköjään on kengät... :DD

My Tardis <3 as ugly as me eiku





Noi mun lavapropit on niin kauniita.... mut onneksi niitä ei tuomaroitu :'D Ajoivat asiansa. Kisan jälkeen käytiin photoshoottaamassa. Mä otin kuvia mun kaveristani Mavisina ja kaveri kuvasi mua.





Kävin yhdellä luennolla sen aikaa, että porukat tulis hakemaan mun lavapropit takaisin ja veisivät säilöön sinne, ku ei ne mun kämppään ois mahtunu. Lavapropit luovutettuani lähdin seuraamaan seuraavaa luentoa, minkä jälkeen sitten olikin kotimatkan aika. 

Cosvision oli oikein mukava, mitä nyt ehkä hieman tylsänpuoleinen ois voinu olla, jos mulla ei ois tota kisaa ollut. Mut tosta sain semmosen boostin, että haluan ehdottomasti päästä esiintymiskisoihin uudestaan ja ehkä vielä niihin arvokisoihinkin uskallan lähteä! 

Ei muuta ku seuraavaan merkintään ->